Kasvikömmähdyksiä

Kasvien kanssa puuhastellessa muu maailma unohtuu. Mielelläni jatkaisin kesäistä puutarhapuuhasteluani talvella huonekasvien parissa, mutta valitettavasti mökkeröiseni on niin pimeä, että vain muutama mehikasvi, posliinikukka ja huonekuusi sinnittelevät vuodesta toiseen, kunhan pääsevät kesäksi kasvihuoneeseen palautumaan ja keräämään voimia seuraavan talven koettelemuksiin.

Niinpä minun talviini sisältyy hyvin vähän konkreettista kasvien hoitoa, mutta lukukokemuksia ja muistelemisia senkin edestä.

Meillä kasviharrastajilla taitaa olla jokaisella kokemuksia vääristä lajimäärityksistä, kun olemme laajentaneet omaa kasvituntemustamme. Niinpä ajattelin kertoilla tällä kertaa omista haksahduksistani. Niitä on tapahtunut joskus taimihankintojen yhteydessä, kun esimerkiksi ruukkuun tökätyn nimilapun on joku asiakas myymälässä laittanut takaisin vahingossa jonkun toisen kasvin ruukkuun. Siksi olen iloinen siitä käytännöstä, että nimi on tiukasti tarralapulla ruukussa kiinni. Eniten kuitenkin on tullut siemenkylvöistä muuta kuin olen luullut kylväneeni.

80-luvun alkupuolella kiinnostuin laajemmin yrteistä. Työkaverini hehkutti sitruunamelissan erinomaisuutta. Mistä siemeniä? Satuimme Laitilaan mennessä poikkeamaan Vaasan eteläpuolella Pirttikylässä Etelä-Pohjanmaan taimistolla ja sieltä löytyi sitruunamelissan siemeniä. Jaoin pussin sisällön äidin kanssa. Kesällä päivittelin äidille, että kyllä olivat huonoja siemeniä. Ei tullut yhtään alkua. Äiti hämmästeli. Hänen siemenensä olivat itäneet niin tiheäksi kasvustoksi, että lopputulos näytti turkilta. Kävi selville, että minä olin luullut alkuja nokkosen aluiksi ja kitkenyt jok'ikisen.

 Punapäivänkakkara. Kuva: Inga Nuojua.

Seuraavana keväänä meille tuotiin .traktorikuorma ostomultaa – ainoa tällainen ostos muuten omalla kohdallani. Sillä parannettiin tontin reunaa minulle perennamaaksi. Kylvin pääasiassa tuttuja lajeja, mutta yhden tuntemattomankin siemeniä olin tilannut. Punainen päivänkakkara kuulosti niin houkuttelevalta (kasvin nykyinen nimi on punapietaryrtti).

Pikkutaimia ilmaantui kylvöriviin ja minä siirsin ne hellästi lopulliselle kasvupaikalleen. Kesällä itseäni viisaampi tuttu poikkesi pihassa ja ihmetteli, miksi sinä noita peltohanhikkeja kukkapenkissä kasvatat. Niitäkö taimia ne olivatkin, missä ne punapäivänkakkarat??

Olen myös harrastanut kuivakukiksi kelpaavien kasvattamista. Niinpä tilasin kerran pampaheinän siemeniä. Siemenistä kasvoi heinännäköisiä, mutta eivät ollenkaan niin rotevia kuin miltä pampaheinä kuvissa näytti. Uskoni oli silti luja, kun kerran siemenpussissa niin oli lukenut. Meni vuosia, ennen kuin kasvattamani tyylikäs heinä tunnistettiin höyhenheinäksi.

Mielenkiintoa olen tuntenut myös harvinaisiin luonnonlajeihin, joitten siemeniä olen tilannut, jos jostain olen niitä jalostamattomana bongannut. Pari huvittavaa sattumusta liittyy niihin.

Pohjansinivalvatti (vas.) ja kolmiokakalia (oik.). Kuva: Inga Nuojua

Olin Rovaniemellä kyläilyreissulla ihastunut pohjansinivalvattiin. En tajunnut pyytää siemeniä, vaan tilasin niitä. Itivät hyvin ja kasvoivat rutosti. Olivatko lehdet noin kolmiomaisia siellä Rovaniemellä? Kun kukat ilmaantuivat, niissä ei ollut sinisiä terälehtiä ollenkaan. Mikä ihmeen kasvi? Ei muuta kuin Särkän Jarin juttusille. Oli hänelle heti tuttu: kolmiokakalia. Jestas.

Masmalon kuvaa ihastelin jo koululaisena Otavan värikuvakasviosta ja kun siemenluettelosta se löytyi, tilasin oitis. Siemenistä tuli vain yksi taimi, mutta sitäkin kookkaampi. Teki kukankin, mutta olin luullut kasvia värikkäämmäksi. Yhtenä kesänä Särkän Jari oli taas loikkimassa puutarhassa. Huomasi hailakan masmaloni ja tokaisi: "Ai, sullakin on kalvasapila." Jassoo, en ole tiennytkään.

Tämmöisissä tilanteissa tuntuu vähän samalta kuin jos läheinen pettää. Vaikka merkit ovat olemassa, ei halua uskoa silmiään eikä järki toimi.

Inga Nuojua on puutarhamessujen taustavoima ja Kotipuutarha-lehden mustan muovin mannekiiniksi tituleeraama oman tiensä kulkija. Ingan lajistoltaan uskomattoman rikkaassa puutarhassa ei rehkitä, vaan keskitytään nauttimaan kaikista luonnon vivahteista. Luomusti.

Myyntipaikat kevään 2019 messuille!

Kevään messujen ilmoittautumisaika on käynnissä ja se päättyy helmikuun 2019 loppuun!

Paikkamaksut 2019:

(ei sis. pöytää)

ulkopaikat 4x4m 40 euroa
maneesipaikat 4x4m 60 euroa

pöytiä saatavilla lisämaksusta (15 euroa)

Lisäksi tarjoamme harrastajille mahdollisuuden tulla myymään tuotteitaan:
harrastajapaikat 20 euroa (EI sis. pöytää). Voit myös varata kaverisi kanssa kimppapaikan!

Ilmoittautumiset helmikuun 2019 loppuun mennessä:

Vanhat myyjät: täytä ilmoittautumislomake ja maksa paikkamaksu Ruukin kyläyhdistyksen tilille (IBAN FI66 5317 1720 0178 67). Ilmoittautuminen on sitova, emmekä palauta maksuja. Vain eräpäivään mennessä maksaminen oikeuttaa edellisvuotiseen paikkaan. Kuittaamme paikan varatuksi joko sähköpostitse tai puhelimitse noin viikon sisällä varaamisesta.

Uudet myyjät: ilmoittautuminen Inga Nuojualle puh. 041-5459033 tai s-postitse: inga.nuojua@gmail.com.

Ohjeita messuvieraille 2018

• Tapahtumapaikan osoite on: Sammalkankaantie 288, Ruukki.
   Kartta, ajo-ohjeita.  

Ajoreitti pysäköintipaikalle

• Liput: Varauduthan maksamaan sisäänpääsymaksu 5 e / hlö (alle 15 v. ilmaiseksi) käteisellä autosta messualueen portilla! Ruuhkien välttämiseksi kannattaa varata tasaraha valmiiksi. Käteistä kannattaa varata toki myyjiäkin ajatellen, kaikilla ei ole maksupäätettä. Portilta saat myös käsiohjelman, jossa on aluekartta.
  
  Ryhmille: Portilta pääsee messualueelle jouhevimmin, kun ilmoitatte ryhmän nimen ja osallistujamäärän meille mieluiten edellisenä päivänä tekstiviestillä numeroon 0400704082. Ryhmän vetäjä kerää rahat autossa valmiiksi (5 e /henkilö, alle 15v. ilmaiseksi). Kuskin ja ryhmänvetäjä pääsevät maksutta. Tuomme linja-autolle sovitun määrän lippuja ja auto saa ajaa jonon ohi suoraan messualueelle.

• Lipunmyynnistä ajetaan messualueen ohi parkkiin raviradalle. Voit pysähtyä lipunmyynnin jälkeen "huonojalakastenpysäkille" ja päästää kyydistäsi ne, jotka eivät pysty kävelemään pitkiä matkoja.


• Messuhalli on hevosmaneesi, otathan tämän huomioon mikäli sinulla on allergiaa. Maneesin hiekka kastellaan, ettei se pölyäisi.

• Infopiste palvelee sinua kaikissa kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Infon löydät tapahtuma-alueen etupihalta ja neuvoja saat myös puh 04000704082. Lisäksi järjestäjät tunnistat keltaisista tai vihreistä liiveistä

• Alueella on keittolounasta sekä kahvila, makkaranmyynti, jäätelönmyynti ym. pikkupurtavaa.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan puutarhaväkeä, kysymään neuvoja asiantuntijoilta, tekemään ostoksia sekä nauttimaan messutunnelmasta!

Messutärppinä marjasinikuusama

Messuilla on esillä uutuuslajike, josta povataan jopa uutta tärkeää viljelykasvia.

"Marjasinikuusaman isomarjaisia ja makeita lajikkeita on jalostettu jo pitkään Kanadassa ja Venäjällä. Pensas vaatii ristipölytyksen, joten istuta 2-3 samaan aikaan kukkivaa lajiketta.

Marjasinikuusaman sato kypsyy aikaisin, viikon pari ennen puutarhamansikoita. Marjat sopivat mustikan tavoin tuorekäyttöön, leivontaan ja säilöntään. Ne sisältävät runsaati antioksidantteja.

Meillä pensaan talvehtimisesta on kertynyt hyviä kokemuksia VI-vyöhykkeellä saakka. Pensas on kasvupaikan ja maalajin suhteen vaatimaton. Se hyötyy kohopenkistä ja savimaan parantamisesta hiekalla. Otollisin pH on 5,5-6,6. Aurinkoinen paikka lisää satomäärää ja marjojen makeutta."
(Lähde: Hyötykasviyhdistyksen jäsenjulkaisu Pähkylä 1/18, s. 6)

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti kasvista 31.3.2015 otsikolla "Marjasinikuusama pärjää pakkasessa".

Saamme messuillemme vieraaksi edelläkävijän, Leif Blomqvistin, jonka taimistolla marjasinikuusamaa on ollut viljelyssä jo yli 15 vuotta. Hän kertoo myös muista marja- ja hedelmälajikkeista sekä siitä miten niiden viljely saadaan onnistumaan näin pohjoisessa, miten kasveja hoidetaan ja leikataan. Ja tiedättekö, miksi meillä täällä pohjoisessa on maailman parhaat olosuhteet viljellä marjoja? Tule kuulemaan messulavalle klo 14!

Retki Oulusta Ruukin puutarhamessuille

Oulun puutarhayhdistys järjestää perinteisen retken Oulusta (linja-autoasemalta) Ruukin puutarhamessuille 19.5.2018.

Lähtö klo 9.15 ja paluu klo 14.00. Perilläoloaika noin 3 tuntia. Olethan ajoissa paikalla.

Maksu jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Matkalle voi ilmoittautua Irmalle puh. 040 7278727.

Ingan Tampereen terveisïä

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus osallistua huhtikuisena lauantaina Lounais-Rannikon Erikoiskasvit ry:n matkalle Tampereen messuille. Tuttava oli etukäteen varoitellut, että kyseessä ovat yleismessut. Älä siis lähde suurin puutarha-asiatoivein.

Ruukin puutarhamessut

Kun ei mitään odota, yllättyy positiivisesti. Koko käytettävissä oleva aika vierähti puutarhaan liittyviä osastoja kierrellessä. Tuli tavattua tuttuja ja saatua monta uutta tuttavuutta. Jälkimmäisille esittelin innolla, että me talkoilla järjestämme Ruukissa jo kolmatta kertaa puutarhamessuja. Sitä seurasi monen esittämänä sama kysymys: ovatko ne oikeat puutarhamessut? Kyllä, puutarhaihmisten lisäksi on vain muutama lähiruuan myyjä. Ei siis ole rompetori- ja pesuainemyyjiä sun muita välittäjiä? Ei ole eikä tule. Ja voi kehujen määrää, mikä noita keskusteluja seurasi. Mahtavaa, että jossakin vielä panostetaan itse asiaan.

Pitää näköjään lähteä etäämmälle, että ymmärtää lähellä olevan arvon. Kun vertasin Tampereen puutarhatarjonnan määrää Ruukin puutarhamessujen tarjontaan, niin totesin, että meidän ei tarvitse yhtään hävetä. Ja meille pääsee pikkurahalla. Että se onnistuu, on kyllä seurausta lukemattomista, palkattomista työtunneista, joita mukana olevat uutterat ihmiset ovat asian eteen tehneet.

Olemme vuosi vuodelta myös pyrkineet kehittämään tapahtumaa. Tänä vuonna olemme ensi kertaa saamassa "julkkisesiintyjän". Hän on lupautunut jäämään jututettavaksikin. Marjauutuuksia on tarjolla, samoin havuerikoisuuksia hieman viime vuotta enemmän. Kompostoimiseen annetaan opastusta, vaikka asian laajempi käsittely on vuorossa vasta ensi keväänä (18.5.19). Harrastajamyyjien määrä on lisääntynyt. Heiltä voi bongata todellisia harvinaisuuksia. Sokerina pohjalla on Siikajoen oman nimikkoruusun julkaiseminen. Selviää, kuka on idean äiti ja kuka emokannan omistaja.

Ruukin puutarhamessut

Mutta olemme toki säilyttäneet aikaisempina vuosina hyväksi havaitun tarjonnan kuten mahdollisuuden ostaa aumamuovia metritavarana. Sitä ei edes muualta saa. Hedelmäpuita ja -pensaita löytyy runsaasti ja myyjillä on asiantuntemusta antaa lajikeopastusta ja kasvatusohjeita. Erikoispuita ja -pensaita on niinikään tarjolla. Vaikka perennat eivät vielä kovin näyttäviksi toukokuun puoliväliin mennessä ehtisikään, niin kesäkukkien kirjo hivelee silmiä takuuvarmasti. Viimevuotiseen tapaan kasviparkkiin voi turvallisesti jättää hankinnat odottamaan autolle vientiä.

Me olemme parhaamme yrittäneet, mutta jotta onnistuisimme tulevinakin vuosina, toivomme teiltä kävijöiltä yhteydenottoja: paikan päällä tai netissä tai vaikka pirauttamalla.

Me järjestämme pohjoisen Suomen ainoat puutarhamessut ja ehkä tulevaisuudessa voimme sanoa, että Suomen ainoat puhtaasti puutarhaan paneutuvat messut.


Inga Nuojua

yksi puuharingistä

Inga Nuojua on puutarhamessujen taustavoima ja Kotipuutarha-lehden mustan muovin mannekiiniksi tituleeraama oman tiensä kulkija. Ingan lajistoltaan uskomattoman rikkaassa puutarhassa ei rehkitä, vaan keskitytään nauttimaan kaikista luonnon vivahteista. Luomusti.

Kompostoi keittiön biojätteet mullaksi

Kuva: Biolan

Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Lämpökompostorissa keittiön biojätteet kompostoituvat vuoden ympäri ja kompostoimalla voi säästää selvää rahaa.

Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Kun biojäte kompostoidaan, vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, lämpöä ja vesihöyryä. Kompostointiprosessin lopputuotteena syntyy ravinteikasta kompostimultaa.

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kun biojäte kompostoidaan, jätekuljetuksen tarve vähenee. Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta omassa puutarhassa käytettäväksi ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Kompostointi on ekoteko.

Keittiön biojätteet kompostoidaan lämpökompostorissa

Keittiöjätteen kompostointiin valitaan lämpökompostori, koska keittiöjätettä syntyy ympäri vuoden. Lämpöeristetty kompostori toimii myös talvella. On tärkeää, että kompostori on eristetty myös kannesta ja pohjasta. Yhden perheen käyttöön 200‒300 litran lämpökompostori on sopivan kokoinen.

Kun kompostoidaan ruokajätteitä, kompostorin on oltava tuhoeläintiivis, eli hiiret ja rotat eivät saa päästä kompostoriin.


Talousjätteen kompostointi lämpökompostorissa:

Kuva: Biolan

• Valitse ympärivuotiseen kompostointiin kauttaaltaan lämpöeristetty kompostori.
• Aloita kompostorin käyttö laittamalla kompostisäiliön pohjalle 5 cm komposti- ja huussikuiviketta.
• Keittiöstä kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinporot sekä pienet määrät pehmopaperia.
• Vie biojätettä säännöllisesti, mieluiten useita kertoja viikossa.
• Peitä viety jäte kerroksella kuiviketta. Sopiva kuivikkeen määrä on ½ tai vähintään 1/3 viedyn jätteen määrästä.
• Komposti alkaa lämmetä, kun noin 1/3 tilavuudesta on täynnä.
• Talvella voi lisätä kompostin joukkoon kompostiherätettä, jossa on ravinteita ja energiaa.
• Sekoita kompostia parin viikon välein. Kompostori, jossa on ilmanjakokanava kompostin keskellä, vaatii vähemmän sekoittamista kuin kompostori, johon ilmaa ei tule.
• Tyhjennä kompostoria säännöllisesti, mutta viimeistään silloin, kun tila alkaa loppua. Kerralla tyhjennetään korkeintaan 1/3 kompostorin tilavuudesta.
• Lämpökompostorissa keittiöjäte muuttuu katekompostiksi nopeimmillaan 6–8 viikossa.

Kompostimullan käyttö

Kuva: Biolan

Lämpökompostorista tyhjennettävä komposti on yleensä puolikypsää ns. katekompostia. Katekomposti on väriltään tummaa, mutta vielä karkeaa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti katteeksi maan pinnalle: puiden, pensaiden tai perennojen juurelle. Sopiva katekerroksen paksuus on 2–5 cm. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa.

Puolikypsä komposti saattaa vielä sisältää joitakin kasvin kasvua haittaavia aineita eikä sitä siksi sekoiteta kasvualustaan. Kasvimaalla katekomposti voidaan syysmuokkauksen yhteydessä mullata kevyesti maahan.

Kun katekomposti jälkikompostoidaan, se kypsyy tummaksi muruiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostointivaiheessa kompostimassa ei enää lämpene, joten kompostointipaikaksi sopii eristämätön puutarhakompostori.

Lue lisää kompostoinnista Biolan.fi/kompostointiopas

Tutustu erilaisiin kompostoreihin Biolan.fi/kompostorit


Biolan esillä messuillamme Rauta-Maatalous Jaatisen osastolla ulkoalueella.