Ohjeita messuvieraille 2018

• Tapahtumapaikan osoite on: Sammalkankaantie 288, Ruukki.
   Kartta, ajo-ohjeita.  

Ajoreitti pysäköintipaikalle

• Liput: Varauduthan maksamaan sisäänpääsymaksu 5 e / hlö (alle 15 v. ilmaiseksi) käteisellä autosta messualueen portilla! Ruuhkien välttämiseksi kannattaa varata tasaraha valmiiksi. Käteistä kannattaa varata toki myyjiäkin ajatellen, kaikilla ei ole maksupäätettä. Portilta saat myös käsiohjelman, jossa on aluekartta.
  
  Ryhmille: Portilta pääsee messualueelle jouhevimmin, kun ilmoitatte ryhmän nimen ja osallistujamäärän meille mieluiten edellisenä päivänä tekstiviestillä numeroon 0400704082. Ryhmän vetäjä kerää rahat autossa valmiiksi (5 e /henkilö, alle 15v. ilmaiseksi). Kuskin ja ryhmänvetäjä pääsevät maksutta. Tuomme linja-autolle sovitun määrän lippuja ja auto saa ajaa jonon ohi suoraan messualueelle.

• Lipunmyynnistä ajetaan messualueen ohi parkkiin raviradalle. Voit pysähtyä lipunmyynnin jälkeen "huonojalakastenpysäkille" ja päästää kyydistäsi ne, jotka eivät pysty kävelemään pitkiä matkoja.


• Messuhalli on hevosmaneesi, otathan tämän huomioon mikäli sinulla on allergiaa. Maneesin hiekka kastellaan, ettei se pölyäisi.

• Infopiste palvelee sinua kaikissa kysymyksissä ja ongelmatilanteissa. Infon löydät tapahtuma-alueen etupihalta ja neuvoja saat myös puh 04000704082. Lisäksi järjestäjät tunnistat keltaisista tai vihreistä liiveistä

• Alueella on keittolounasta sekä kahvila, makkaranmyynti, jäätelönmyynti ym. pikkupurtavaa.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan puutarhaväkeä, kysymään neuvoja asiantuntijoilta, tekemään ostoksia sekä nauttimaan messutunnelmasta!

Messutärppinä marjasinikuusama

Messuilla on esillä uutuuslajike, josta povataan jopa uutta tärkeää viljelykasvia.

"Marjasinikuusaman isomarjaisia ja makeita lajikkeita on jalostettu jo pitkään Kanadassa ja Venäjällä. Pensas vaatii ristipölytyksen, joten istuta 2-3 samaan aikaan kukkivaa lajiketta.

Marjasinikuusaman sato kypsyy aikaisin, viikon pari ennen puutarhamansikoita. Marjat sopivat mustikan tavoin tuorekäyttöön, leivontaan ja säilöntään. Ne sisältävät runsaati antioksidantteja.

Meillä pensaan talvehtimisesta on kertynyt hyviä kokemuksia VI-vyöhykkeellä saakka. Pensas on kasvupaikan ja maalajin suhteen vaatimaton. Se hyötyy kohopenkistä ja savimaan parantamisesta hiekalla. Otollisin pH on 5,5-6,6. Aurinkoinen paikka lisää satomäärää ja marjojen makeutta."
(Lähde: Hyötykasviyhdistyksen jäsenjulkaisu Pähkylä 1/18, s. 6)

Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti kasvista 31.3.2015 otsikolla "Marjasinikuusama pärjää pakkasessa".

Saamme messuillemme vieraaksi edelläkävijän, Leif Blomqvistin, jonka taimistolla marjasinikuusamaa on ollut viljelyssä jo yli 15 vuotta. Hän kertoo myös muista marja- ja hedelmälajikkeista sekä siitä miten niiden viljely saadaan onnistumaan näin pohjoisessa, miten kasveja hoidetaan ja leikataan. Ja tiedättekö, miksi meillä täällä pohjoisessa on maailman parhaat olosuhteet viljellä marjoja? Tule kuulemaan messulavalle klo 14!

Retki Oulusta Ruukin puutarhamessuille

Oulun puutarhayhdistys järjestää perinteisen retken Oulusta (linja-autoasemalta) Ruukin puutarhamessuille 19.5.2018.

Lähtö klo 9.15 ja paluu klo 14.00. Perilläoloaika noin 3 tuntia. Olethan ajoissa paikalla.

Maksu jäsenille 10 e ja ei-jäsenille 15 e. Matkalle voi ilmoittautua Irmalle puh. 040 7278727.

Ingan Tampereen terveisïä

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus osallistua huhtikuisena lauantaina Lounais-Rannikon Erikoiskasvit ry:n matkalle Tampereen messuille. Tuttava oli etukäteen varoitellut, että kyseessä ovat yleismessut. Älä siis lähde suurin puutarha-asiatoivein.

Ruukin puutarhamessut

Kun ei mitään odota, yllättyy positiivisesti. Koko käytettävissä oleva aika vierähti puutarhaan liittyviä osastoja kierrellessä. Tuli tavattua tuttuja ja saatua monta uutta tuttavuutta. Jälkimmäisille esittelin innolla, että me talkoilla järjestämme Ruukissa jo kolmatta kertaa puutarhamessuja. Sitä seurasi monen esittämänä sama kysymys: ovatko ne oikeat puutarhamessut? Kyllä, puutarhaihmisten lisäksi on vain muutama lähiruuan myyjä. Ei siis ole rompetori- ja pesuainemyyjiä sun muita välittäjiä? Ei ole eikä tule. Ja voi kehujen määrää, mikä noita keskusteluja seurasi. Mahtavaa, että jossakin vielä panostetaan itse asiaan.

Pitää näköjään lähteä etäämmälle, että ymmärtää lähellä olevan arvon. Kun vertasin Tampereen puutarhatarjonnan määrää Ruukin puutarhamessujen tarjontaan, niin totesin, että meidän ei tarvitse yhtään hävetä. Ja meille pääsee pikkurahalla. Että se onnistuu, on kyllä seurausta lukemattomista, palkattomista työtunneista, joita mukana olevat uutterat ihmiset ovat asian eteen tehneet.

Olemme vuosi vuodelta myös pyrkineet kehittämään tapahtumaa. Tänä vuonna olemme ensi kertaa saamassa "julkkisesiintyjän". Hän on lupautunut jäämään jututettavaksikin. Marjauutuuksia on tarjolla, samoin havuerikoisuuksia hieman viime vuotta enemmän. Kompostoimiseen annetaan opastusta, vaikka asian laajempi käsittely on vuorossa vasta ensi keväänä (18.5.19). Harrastajamyyjien määrä on lisääntynyt. Heiltä voi bongata todellisia harvinaisuuksia. Sokerina pohjalla on Siikajoen oman nimikkoruusun julkaiseminen. Selviää, kuka on idean äiti ja kuka emokannan omistaja.

Ruukin puutarhamessut

Mutta olemme toki säilyttäneet aikaisempina vuosina hyväksi havaitun tarjonnan kuten mahdollisuuden ostaa aumamuovia metritavarana. Sitä ei edes muualta saa. Hedelmäpuita ja -pensaita löytyy runsaasti ja myyjillä on asiantuntemusta antaa lajikeopastusta ja kasvatusohjeita. Erikoispuita ja -pensaita on niinikään tarjolla. Vaikka perennat eivät vielä kovin näyttäviksi toukokuun puoliväliin mennessä ehtisikään, niin kesäkukkien kirjo hivelee silmiä takuuvarmasti. Viimevuotiseen tapaan kasviparkkiin voi turvallisesti jättää hankinnat odottamaan autolle vientiä.

Me olemme parhaamme yrittäneet, mutta jotta onnistuisimme tulevinakin vuosina, toivomme teiltä kävijöiltä yhteydenottoja: paikan päällä tai netissä tai vaikka pirauttamalla.

Me järjestämme pohjoisen Suomen ainoat puutarhamessut ja ehkä tulevaisuudessa voimme sanoa, että Suomen ainoat puhtaasti puutarhaan paneutuvat messut.


Inga Nuojua

yksi puuharingistä

Inga Nuojua on puutarhamessujen taustavoima ja Kotipuutarha-lehden mustan muovin mannekiiniksi tituleeraama oman tiensä kulkija. Ingan lajistoltaan uskomattoman rikkaassa puutarhassa ei rehkitä, vaan keskitytään nauttimaan kaikista luonnon vivahteista. Luomusti.

Kompostoi keittiön biojätteet mullaksi

Kuva: Biolan

Kompostointi on luonnonmukainen tapa palauttaa eloperäinen, maatuva jäte takaisin luonnon kiertokulkuun. Lämpökompostorissa keittiön biojätteet kompostoituvat vuoden ympäri ja kompostoimalla voi säästää selvää rahaa.

Kompostoinnissa ihminen auttaa luontoa järjestämällä jätteitä hajottaville pieneliöille hyvät toimintaolosuhteet. Kun biojäte kompostoidaan, vapautuu pääasiassa hiilidioksidia, lämpöä ja vesihöyryä. Kompostointiprosessin lopputuotteena syntyy ravinteikasta kompostimultaa.

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kun biojäte kompostoidaan, jätekuljetuksen tarve vähenee. Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta omassa puutarhassa käytettäväksi ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Kompostointi on ekoteko.

Keittiön biojätteet kompostoidaan lämpökompostorissa

Keittiöjätteen kompostointiin valitaan lämpökompostori, koska keittiöjätettä syntyy ympäri vuoden. Lämpöeristetty kompostori toimii myös talvella. On tärkeää, että kompostori on eristetty myös kannesta ja pohjasta. Yhden perheen käyttöön 200‒300 litran lämpökompostori on sopivan kokoinen.

Kun kompostoidaan ruokajätteitä, kompostorin on oltava tuhoeläintiivis, eli hiiret ja rotat eivät saa päästä kompostoriin.


Talousjätteen kompostointi lämpökompostorissa:

Kuva: Biolan

• Valitse ympärivuotiseen kompostointiin kauttaaltaan lämpöeristetty kompostori.
• Aloita kompostorin käyttö laittamalla kompostisäiliön pohjalle 5 cm komposti- ja huussikuiviketta.
• Keittiöstä kompostiin kelpaavat esimerkiksi ruoantähteet, pilaantuneet elintarvikkeet, vihannesten ja hedelmien kuoret, kahvinporot sekä pienet määrät pehmopaperia.
• Vie biojätettä säännöllisesti, mieluiten useita kertoja viikossa.
• Peitä viety jäte kerroksella kuiviketta. Sopiva kuivikkeen määrä on ½ tai vähintään 1/3 viedyn jätteen määrästä.
• Komposti alkaa lämmetä, kun noin 1/3 tilavuudesta on täynnä.
• Talvella voi lisätä kompostin joukkoon kompostiherätettä, jossa on ravinteita ja energiaa.
• Sekoita kompostia parin viikon välein. Kompostori, jossa on ilmanjakokanava kompostin keskellä, vaatii vähemmän sekoittamista kuin kompostori, johon ilmaa ei tule.
• Tyhjennä kompostoria säännöllisesti, mutta viimeistään silloin, kun tila alkaa loppua. Kerralla tyhjennetään korkeintaan 1/3 kompostorin tilavuudesta.
• Lämpökompostorissa keittiöjäte muuttuu katekompostiksi nopeimmillaan 6–8 viikossa.

Kompostimullan käyttö

Kuva: Biolan

Lämpökompostorista tyhjennettävä komposti on yleensä puolikypsää ns. katekompostia. Katekomposti on väriltään tummaa, mutta vielä karkeaa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti katteeksi maan pinnalle: puiden, pensaiden tai perennojen juurelle. Sopiva katekerroksen paksuus on 2–5 cm. Kate pitää maan kosteana ja vilkastuttaa maan pieneliöiden, etenkin lierojen, toimintaa.

Puolikypsä komposti saattaa vielä sisältää joitakin kasvin kasvua haittaavia aineita eikä sitä siksi sekoiteta kasvualustaan. Kasvimaalla katekomposti voidaan syysmuokkauksen yhteydessä mullata kevyesti maahan.

Kun katekomposti jälkikompostoidaan, se kypsyy tummaksi muruiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostointivaiheessa kompostimassa ei enää lämpene, joten kompostointipaikaksi sopii eristämätön puutarhakompostori.

Lue lisää kompostoinnista Biolan.fi/kompostointiopas

Tutustu erilaisiin kompostoreihin Biolan.fi/kompostorit


Biolan esillä messuillamme Rauta-Maatalous Jaatisen osastolla ulkoalueella.

Tietoiskut 2018: Ei niin kauhean vakavasti pikkupuista

Nykyisin rakennettavat pihathan tuppaavat olemaan standardiltaan noin 800 m2 tai allekin. Tämä asettaa varsinkin puille omat haasteensa, kun ne sattuvat olemaan niitä isoimpia eläviä elementtejä mitä pihalle istutetaan tai siellä jo valmiiksi on. Kompromissejä täytyy usein tehdä joko määrän tai lajien suhteen, jotta saadaan maksimoitua puiden tuottama hyötysuhde. Jokainen perhehän on omanlaisensa ja vaatimukset pihalle eroavat pihalta toiselle siirryttäessä. Tosin on paljon pihoja jotka lähtökohtaisesti ovat sopivia kaikkia haluttuja toimintojakin ajatellen, mutta sitten joskus muut asiat, kuten naapurin varjostava metsä tai maaperä asettavat haasteita pihan toimivuuden saavuttamiseksi. Pitää siis joskus nähdä vähän vaivaa toteutusvaiheessa tai tehdä niitä kompromissejä.

Kuva: Jaana Erkinjuntti

Puutarhaharrastajalle standardin kokoiset 700 tai 800 m2 tontit ovat kyllä sitten taas lähtökohdiltaan jo melkein liian pieniä. Talonrakennuksen ja pihareittien jälkeen, jos siellä haluaa vielä viljellä paljon hyötykasvillisuutta, pitää trampoliinia, keinuja, saada koristekasvit kukoistamaan ja mahduttaa kasvihuone ja vielä jättää tilaa lasten pallopeleihin, on tila kortilla. Maakellarikin olisi kiva lisä. Raamit tulevat äkkiä siten täyteen tai on odoteltava lasten kasvamista aikuiseksi, jotta saa toteutettua kaikki haaveet pihan suhteen…kunnes sitten tulee lastenlapsia. Puutarhaihmisen kannattaa siis jo lähtökohtaisesti katsella tonttia, joka ilmansuunnaltaan, naapurin talon / puiden ei varjostuksilta ja kooltaan olisi sopiva tähän harrastukseen. Ja sitten vielä se maaperä... Koska tosiaan kaikki eri toiminnot vievät pihalta tilaa, tulee ne sitten sijottaa mahdollisimman järkevästi ja kompaktisti, ettei vain mitään turhaa tai liikaa tilaa vievää olisi pihalla. Tällä hetkellä tätä kirjoittaessani maaliskuussa voisi turhakkeeksi laskea nuo ikkunasta näkyvät valtavat lumikasatkin, jotka nekin tulee ikävä kyllä huomioida pihasuunnittelussa. Tosin vesivarantona ja pakkassuojana ei lumi tosiaankaan ole turhake. Puhumattakaan pakkasen hyödystä tuholaistorjunnassa….

Kompaktilla pihallahan tulee olla sitten kompakteja pihapuita. Ja hyötysuhde maan päällä tietenkin pitäisi olla tehokkuuden nimissä mahdollisimman hyvä, oli se sitten koristearvo tai sadontuotto. Näitä puulajeja vaan ei tahdo olla ihan ylen määrin Oulun korkeudella V-vyöhykkeellä, kun tosiaan tuo lämpösumma ei ole samaa luokkaa kuin tuolla eteläisessä Suomessa.

Nettipalstoilla näkyy niin vietävän ihanasti kukkivia puita mutta vyöhykeraamit vain tulevat vastaan. Ehdotetaan kokeilemaan ja suojaamaan puita talvipeitteillä …… Hah. Toki meillä pieniä puita löytyy ja koristearvoltaankin niissä on todella kauniita. Myös satoa tuottavia puita on mahdollista kasvattaa aivan pienistä keskikokoisiin asti. Lisäksi melkein joka vuosi markkinoille tulee jotain uutta ja kokeilemisen arvoista. Nimenomaan monesti kokeilemisen, koska puuvartisilla talvehtimiskriteerit ovat vuosien, jopa vuosikymmenien testien tulos. Vyöhykesuositusta on siten aina ihan mahdotonta uusista tulokkaista tarkemmin antaa. Ja pihatkin kun pakkaavat olla olosuhteiltaan vähän erilaisia. Suur- ja pienilmaston erot saattava vaihdella jopa kaupunginosien välillä 1 tai joskus jopa 2 vyöhykkeenkin verran. Ja tämäkös harrastajia joskus sapettaa, kun kaverilla on liian hyvät olosuhteet omiin verrattuna. Kaikille olosuhteille ei voi mitään, mutta aina niitä voi yrittää parantaa ja joskus kokeilut onnistuvatkin, ainakin muutamaksi vuodeksi, kunnes tulee se kova ja karu talvi mikä vie mennessään ne kestävätkin. Onhan tuo ilmastokin lämpenemässä….

Jotta ei kovin kokeiluksi menisi pienten puiden kanssa niin kannattaa pitäytyä jo valmiiksi testatuissa lajeissa ja lajikkeissa niin vältytään ainakin pahalta mieleltä ja toisaalta rahan ja työmäärän menetyksiltä. Näitäkin pikkupuita ja osasta voisi kai sanoa, että isoja pensaita, meillä löytyy kymmenittäin eri tarkoitusperiin sopivina. Joukossa on myös ikivihreitä tai erinomaisia ruskavaihtoehtolajeja. Jokaiselle pihalle löytyy siten varmasti se oma pikku puu, useampikin joko suoraan lajina tai puutarhurin saksimana. Tosin voihan nämä testatutkin puut istuttaa väärään paikkaan ja väärin…

Jaana Erkinjuntti

Jaana Erkinjuntti on pihasuunnittelija sekä Oulun puutarhayhdistyksen puheenjohtaja. Hän kertoo tarkemmin pienen pihan puista tietoiskussa messulavalla ja on koko päivän tavattavissa Oulun puutarhayhdistyksen esittelypisteellä. 

Siikajoen ruusu julkistetaan messuilla

Rosa x majorugosa 'Siikajoki' Kuva: Minna Luoma

Messuilla on tänä vuonna erityistä aihetta juhlaan, kun saamme omaan kuntaamme oman ruusun!

Tuo ruusu on metsäruusun ja kurtturuusun välisen risteymän kerrannaiskukkainen muoto. Vastaavaa on tavattu Suomesta ensimmäiseksi Punkaharjulta tien varresta, jonne se on todennäköisesti tullut Venäjältä. Sittemmin on selvinnyt, että ruusu risteytyy luontaisesti myös Suomessa.

Siikajoelta löydetty ruusu on nimetty. Saammeko esitellä: Rosa x majorugosa 'Siikajoki', siikajoenruusu.

Ruusua juhlistetaan messulavalla klo 12 alkaen ja infopisteellä otamme vastaan ennakkotilauksia.